Kiitos Una ! :)

Una haastoi vuorostaan minut vastaamaan seuraavaan haasteeseen:

1. Inhoan päällepäsmäreitä ja sellaisia ihmisiä, joilla on tapana pilkata heikompiaan. Koulu- ja työpaikkakiusaaminen yksi sellainen asia.
2. Inhoan aikaisia aamuherätyksiä ja laitan torkkuherätyksen tämän tästä uudelleen soimaan, kunnes tulee kiire.
3. Englanninkielentaitoni on niin huono, etten kehtaa edes yrittää.
4. Olen rakennettu erilaisista varaosista. :)
5. Yritän välttää konfliteja.
6. Olen koukussa FarmVilleen Facebookissa :)
7. Minulla on ainakin yksi pahe eli makeiset, joita tulee puputeltua usein automatkalla varsinkin.


Säännöt ruusumerkin mukana:

1. Kiitä sitä, jolta sait tunnustuksen.
2. Kopioi kuva ja liitä blogiisi.
3. Laita linkki, keneltä sait tunnustuksen.
4. Kerro seitsemän asiaa itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä.
5. Anna tunnustus seitsemälle.
6. Linkitä nämä blogissasi.
7. Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta.

Haaste lähtee:

1. Floralle

2. Mamman maailmalle

3. Marjutille

4. Maijulle

5. Kaanonille

6. Arleenalle

7. Pipsulle

Saa tämän muutkin kopsata ja liittää blogiinsa.

Flora lähetti minulle tällaisen haasteen eli minun pitää kertoa mikä on turhin kapistukeni.

Jokaisella on kaapissaan ostoksia, joita on tullut hankittua "ehkä" tarpeeseen.

Joskus tämä tuntui järin järkevältä ostokselta ja ajattelin toivoa sitä joululahjaksi, jotta saisin jalkani hyvään kuntoon. Olihan tuossa "turhakkeessa" kaikenlaiset hierovat systeemitkin mukana. Ihan todella, en ole tuota laitta käyttänyt kuin pari kertaa. Pölyttyneenä se on olla möllöttänyt kylpäärin nurkassa...kuten kuvasta näkyy.

ps. Myydään tarvitsevalle! ;)

Mikä on sinun turhakkeesi?

Haastan mukaan:

Haaveiijan

Impin

Inkataikan

Savisudin

ja Kristinan.

 Palaga haastoi minut kertomaan neljää asiaa:

Sinut on poimittu 'satojen' joukosta!

Tee siis näin: poista minun
vastaukseni ja korvaa ne omillasi.

Haasta meemiin mukaan 4 blogiystävääsi.

                                                                      

Haastan seuraavat: Enkelin silmin, IidaSanttu, Lypsy ja Melius-joli.

CallaLilyn blogista löytyi mielenkiintoinen ja tärkeä haaste. Jatkan omalta osaltani tätä haastetta eteenpäin ja toivon, että te myös jatkatte!

CallaLilyn haaste:

Haastankin teidät blogini vierailijat haastamaan neljä blogituttavaanne ja sukulaistanne allekirjoittamaan elinluovutustestamentin.

Itse haastan seuraavat bloggaajat mukaan:

.... linkittäkää se myös blogiinne:

Lypsy

Inkataika

Kaisan tuumoksia

Hallatar

Toivon myös, että muutkin haastaisivat blogeissaan muita täyttämään elinluovuskortin, kenellä ei vielä sellaista ole allekirjoitettuna. Elinluovutuskortteja saa apteekeista sekä klikkaamalla tuota kuvallista korttia, olevan linkin kautta.

***********************

http://www.musili.fi/
http://www.heli.fi/
http://www.lahjaelamalle.net/


Jokainen täysi-ikäinen voi täyttää itselleen elinluovutuskortin, joita saa muun muassa kaikista apteekeista (pitäisi saada) , terveyskeskuksista ja sairaalasta, sen voi myös veloituksetta tilata netistä. Elinluovutustestamentti antaa suostumuksesi elintesi ja kudostesi luovuttamiseen sitä eniten tarvitsevalle/tarvitseville.



Yksi luovuttaja voi parhaassa tapauksessa auttaa yli viittä avuntarvitsijaa (myöhemmin tarvitsijoista), maksan (maailmalla tästä voi käyttää kolmelle tarvitsijalle ositus maksan), kaksi munuaista(kahdelle tarvitsijalle yksi) keuhkot, sydämen tai osia siitä mm. voidaan siirtää Suomessa tällä hetkellä. Myös kombinotuja siirtoja on Suomessa menestyksekkäästi tehty mm. sydän-keuhkosiirrännäinen 2008 sekä maksa-munuaissiirtoja (mm. nuorimmalle tyttärellemme)



Elinsiirto tiimi etsii/tiedustelee koheita/kohtaista eri sairaaloista ja matkustaa luovutettavien elimien perässä, tuoden ne Helsinkiin Kirurgiseen sairaalaan tai lasten-ja nuorten sairaalaan josa pienemmille potilaille tehdään siirrot.



Elimet yleisen harhakäsityksen mukaan saa alkoholisoituneet ja maksansa itse pilanneet potilaat. Näin ei kuitenkaan aina ole, synnynnäisiä munuais-ja maksa sekä sydän tauteja sairastavat ovat suurin ryhmä joka tarvitsee siirtoelimiä. Myös maksansa alkoholilla/lääkkeillä tuhonneet potilaat ovat osa tästä elinsiirtojonossa olevista potilaista.



Elimet ohjataan niitä jonossa eniten tarvitsevalle ja sopivimmalle jonottajalle. Kudos-ja veriryhmän ollessa täsmäävät kutsutaan jonosta sopivimmat potilaat leikkauksen suorittavaan sairaalaan jossa tehdän monta koetta ja testiä ennen lopullisen siirtopäätöksen tekemistä.



Siirron jälkeisen parhaan tuloksen saavuttamiseksi pitää siirrettävän elimen olla sopiva, niin koon kuin tyypitystenkin puolesta, ja potilaan kunnon hyvä jotta mahdolliset ongelmat olisi helpommin hoidettavissa.



Siirron saanut henkilö joutuu lopun elämäänsä syömään immunosuppressiolääkkeitä, joilla pyritään oman elimistön hylkiminen vierasta elntä kohtaan minimoimaan mahdollisimman hyvin. Nykylääkityksellä tämä on onnistunut kiitettävästä ja vain muutamilla potilailla tulee niin pahaa hyljintää että sitä joudutaan hoitamaan sairaalassa pitkiäkin jaksoja tai potilas joutuu uudelleen elinsiirtojonoon.



Elinsiirtojono on munuaisen kohdalla näinä päivinä noin vuosi ja maksan- sekä sydämen kohdalla hieman pidempi. Potilaan koko, muun muassa pienillä lapsilla, pidentää jonotusaikaa, samoin kuin infektiot ja ulkomaanmatkat. Joskus veriryhmä voi olla niin harvinainen että sen vuoksi joutuu potilas odottamaan useamman vuoden siirrännäisen saamista.


Elinsiirtojonossa olevan aika on pitkä ja raskas, munuaista odottavilla on suurimmalla osalla raskas dialyysivaihe, joko kotona suoritettava peritoneaalidialyysi tai useimmiten sairaalassa suoritettava hemodialyysi. Hoidot ovat rankkoja ja joillakin potilailla dilayysin aloitusajankohtaa on edeltänyt huonoja jaksoja jolloin turvotus ja huonovointisuus ovat olleet arkipäivää. kotona suoritettavaa dialyysiä varten ont ehtävä ernäisiä muutoksia ja saneerauksia, Siivousta on tehostettava ja kodin on oltava kliinisesti hoitoon kelpaava, joka tarkoittaa että dialyysiä varten on oltava käytännössä oma huone ja sen on oltava "steriili".

Kyseessä ollessa maksansiirto, on odottaminen vaativaa ja hoitokeinoja maksan toiminnan ylläpitämiseksi on hyvin vähän, Mars hoitom ruokavalio ja erilaiset dieetit eivät pidemmän päälle auta maksan elvyttämisessä, vaan tarvitaan maksansiirto kun potilalla ovat verikoearvot vielä kohtuulliset mm. kasvamisen , ravinnon imeytymisen, kutinan ja keltaisuuden sekä leikkauksessa vuotojen ekäisemiseksi ja tyrehdyttämiseksi.

Siirtojen jälkeen potilas käy sairaalassa elinsiirtokontrolleissa mahdollisten ongelmien seuraamiseksi ja ennenlta ehkäisemiseksi.

Omalla elinluovutustestamentillasi voit siis parantaa jollet monen, niin ainakin yhden ihmisen elämänlaatua ja mahdollistaa niin normaalin elämän kuin elinsiirron jälkeen vain on mahdollista. Nuorimmat siirron saaneet lapset ovat olleet puolenvuoden ikäisiä ja vanhimmat 70 yli.

****************************

Nyt jos koskaan on oikea aika tehdä elinluovutustestamentti, sillä luovutettavn elinten määrä on joka vuosi pudonnut huolestuttavasti . Suomessa elinluovutukseen liittyy salassapitovelvollisuus, joten luovuttajasta ei kukaan muu tiedä henkilötietoja tai sairaskertomusta kuolinsyineen kuin tiedon vastaanottava lääkäri, joka kutsuu potilaat sairaalaan jatkotutkimuksiin.

***************************

(Teksti kopioitu CallaLilyn blogista)

****************************

Tässä minun omakohtaista kokemustani:

Itsellenikin tämä asia on tärkeä ja läheinen, sillä omakohtaisena kokemuksena on kolme maksansiirtoa, jotka johtuivat kroonisesta maksan vajaatoiminnasta. Taudin nimi oli PSC eli Primaarinen sklerosoiva kolangiitti eli tarkoittaa sappiteiden ahtautumaa, joka johtaa ennen pitkään kirroosiin ja maksan toiminnan loppumiseen. Ainoa hoitomuoto oli lopuksi elinsiirto, jota ilman olisin menehtynyt.

Tarjuska

Suomen epävirallinen  uutisvuoto "Elämä on elämää", uutisoi iloisia uutisia. Koska veeärrän asiakasmäärä on huimasti vähentynyt, niin ensi vuoden tuohikuusta lähtien eläkeläiset pääsevät ilmaiseksi junissa ja muu väestö puoleen hintaan. Näin ollen voidaan kohentaa matkustajamäärää ja tulevaisuudessa sitten palauttaa hintatasoa kohtuuhintaiseksi. Veeärrä tulee tarjoamaan kaikille matkustajilleen pitkän matkan junissa, hintaan kuuluvan kahvituksen. Näinhän on jo aikoja ollut myös lentokoneissa käytäntö.

Veeärrän tähtäimessä on saavuttaa julkisen matkustustavan suosio.

**********************************************************

Jotta hyvät uutiset eivät loppuisi, jatkan Uunalta saamaani haastetta. Haastan mukaan uutisia kirjoittamaan alla olevasta kuvastani Doris50:n,Inkiväärin, Moninaisen , Inkataikan sekä Siskon. 

 

1) Kirjoita kuvasta hyvä uutinen ja julkaise se. Jollei huvita, niin haasta toki joku sijaiseksesi.
2) Valitse jokin omista kuvistasi uudeksi haastekuvaksi.
3) Julkaise kuvasi ja haasta muita.
4) Tämä on leikkiä.

 

Nyt vietetään tipatonta tammikuuta. Itselleni se ei ole mikään ongelma, mutta olen huolestunut monen ihmisen alkoholin käytöstä. Maksasairaudet ovat suurelta osin lisääntyneet ja yksi syy siihen on juuri alkholi. Yhä nuoremmat ihmiset sairastuvat alkholin aiheuttamiin maksasairauksiin. Tammikuun kun pääsee tipattomana, niin siitä on sitten hyvä jatkaa samaa linjaa eteenpäin.



Ananaslimodin kanssa skoolasimme tänään Uuden vuoden kunniaksi.

Muistelin taas taannoista keskustelua, entisen työtoverini kanssa. Eräs saman yhtiön työtoveri piti läksiäisiään ja minutkin oli kutsuttu tilaisuuteen. Tämä mies halusi tarjota kaikille vieraille tervetuliaispaukun ja kyseli mitä vieraat haluavat. Minä ilmoitin haluavani tuoremehua. Hän kieltäytyi ensi tilaamasta, sillä sanoi että on tilattava jotain väkevämpää. Selittelin, että en ollut muutamaan kymmeneen vuoteen käyttänyt alkoholia yhtään ja hän ei sitä uskonut. Lopulta sanoin, että älä sitten tilaa minulle mitään. Sain haluamani tuoremehun. Eräs työtoverini haki minua tanssimaan ja ihmetteli, että olenko aina ollut "selvinpäin", kun olemme olleet retkillä ym. tilaisuuksissa. Sanoin, että kyllä olen. Olin juonut lähinnä pommacia ja tuoremehua. Hän yllättyi ja ihmetteli, että miten olen aina ollut niin iloinen ja minulla on ollut niin hauskaa. Hän kun luuli, että olen juonut, niin kuin muutkin. Naurahdin ja sanoin: "Tiedätkös, minähän voin puhua teille mitä vaan, ette te kuitenkaan seuraavana päivänä muista, mitä mä teille oon sanonut."
Siinäpä miehillä hieman ihmettelemistä. Uskallan väittää, että itse muistan monesti paremmin tapahtuneet ja olen voinut luonnollisesti iloita porukassakin eli ei siihen tarvita mitään terästyksiä.  Ei ole seuraavana aamuna krapulaa, eikä välttämättä moraalistakaan sellaista, ainakaan viinan ansiosta.

Tästä on hyvä jatkaa!
Tipatonta tammikuuta kaikille!

Sain Savisudilta  haasteen kertoa vähän itsestäni ja omituisuuksistani. Kerron nyt jotain kokonaan omituisesta persoonastani mutta kaikkeahan en halua paljastaa. :o)

Tehtävänanto: "paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä , jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä."



1. Minulla on tapana laittaa saman väriset vaatteet pyykkinaruille vieretysten. Lisäksi pyrin laittamaan kaikki samanväriset paidat peräkkäin, housut peräkkäin jne. Tokkopa sillä ulkopuoliselle on mitään merkitystä missä järjestyksessä vaatteet ovat, mutta minulle on.

2. Samoin teen vaatehuoneessakin eli samanväriset vaatteet omalla hyllylle ja samanväriset henkarivaatteet omaan loosiinsa. Äiti ihmettelee, että mitä väliä sillä on, missä järjestyksessä vaatteet ovat, mutta itse löydän tietyt vaatteet paremmin, kun tiedän mistä etsiä.

3. Olen kai niin tapoihini kangistunut, että sekoitan lihapullataikinaan tulevan korppujauhon nesteeseen omassa mukissani. Tytär aina jaksaa ihmetellä, että miksi en voi laittaa korppujauhoja ensin kulhoon ja vettä siihen joukkoon, jotta säästäisin tiskiä. En vaan voi, sillä tämä tuntuu luontevammalta.

4. Huonokuuloisena ärsyttää monesti, kun mies laittaa radion tai television hiljemmalle, saatuani olen juuri  laitteeseen ääntä kuullakseni. Vastapainoksi vähennän sitten ääneen lähes äänettömälle, osoittaakseni miltä se kuulostaa hänen korvassaan. Arvata saattaa, ihmetteleekö hän äänen häviämistä. Haluan vain osoittaa, miltä tuntuu, kun ei kuule. Heh, kiusa se on pienikin kiusa.

5. Tuli tuosta Savisudin tavoista myös mieleeni, että itsekin taidan olla sellainen imuri, joka kerää puoleensa kaikenlaisia höpöttäjiä. Pysäkillä, busseissa ja kaupassakin ventovieraat juttelevat kanssani ja tekevät tuttavuutta. Tanssipaikoilla joskus sellaiset ns. reppanat tulevat hakemaan. Eräs ystäväni sanoikin kerran, että sinä se olet varsinainen "reppanaimuri". Tuossa taitaa olla omat hyvät ja huonot puolensa.

Haastan:
MarLin
Maaretin
Elinan
Letun
ja Leijonaisen,

Edit 7.11.2008
Sen verran omituiselta vaikiutan, että myös Allyalias haastoi minut kertomaan tavoistani. Tässähän ne kuitenkin ovat....mustaa valkoisella. En ainakaan tunnusta, että niitä enemmässä määrin minulla olisi. Lisäksi sain yhden pystin lisää, joten suurkiitos siitä Allyaliakselle. Otan sen jälleen kiitollisena vastaan.



Kiitos Allyalias! :)

Pukeudu pinkkiin-perjantai avaa Roosapäivien haastekampanjan keräyksen. Roosa nauha -kampanjaa vietetään kuudennen kerran lokakuussa entistäkin näkyvämmin. Roosa nauha on kansainvälinen, yli 40 maata kattava kampanja, joka pitää yllä tietoisuutta rintasyövästä ja kerää varoja rintasyövän tutkimukseen. Suomessa kampanjaa koordinoi Syöpäjärjestöt.



Käväisin Hallattaren blogissa, josta sain ajatuksen tähän postaukseeni. Hän tuntee "erään" naisen, joka pukeutuu pinkkiin. Tältä tämän naisen vaatekomerokin näyttää.



Lisää pinkkiä löytyy hänen henkareistaan. On oletettavaa, että hän pukeutuu tänäänkin johonkin pinkkiin vaatteeseen, ellei hänellä sitten satu olemaan kaikki vaatteet pinkkiä. Hän omistaa pinkin repun, pinkin lompakon ja myös pinkin kännykän. Hänellä ei kuitenkaan ole pinkkiä kameraa...paha moka.

Hänen värinsä on pinkki, joka kuvastaa hänen asennettaan elämään. Hän pyrkiin nauttimaan lahjaksi saaduista päivistä ja vuosista, kuten myös monet rintasyövästä selvinneetkin ihmiset. Hän on ehkä piirun verran samalla aaltopituudella, vaikka ei onneksi ole itse joutunut tätä vakavaa sairautta kokemaan.

Haastan kaikki blogiystäväni mukaan kamppanjaan. Oma keräyspottini kantaa nimeä "Pinkit leidit", johon voit osanottaa haluamasi summalla. Kymppi ei ole maata mullistava asia tässä kamppanjassa. Samalla haastan teidätkin pukemaan yllenne jotain pinkkiä tai ainakin sen pinkin nauhan.

Elämä jatkuu - yhdessä rintasyöpää vastaan!

MardeMoomika ja Katri  (Langanpäistä) lähettivät minulle mukavat sunnuntaiyllärit eli sain vielä kaksi kultakorttia. .Entinen olikin jo kuluneet loppuun. :)

Suomeksi siis:

1.Tunnustuksen voi antaa viidelle henkilölle.
2....joista neljä seuraavat blogiasi.
3. Yhden täytyy olla uusi blogissasi ja asua eri paikassa
4. Linkki siihen blogiin, jolta sait tämän tunnustuksen.

Minä olen itsekäs, enkä jaksa jakaa tätä kultakorttia enää edelleen, vaan annan sen kaikille, jotka haluat sen lukiessaan tätä blogiani. Olkaa hyvät!

Mitenkä kultakorttiani vingutin tänään?

Päätinpä pistää kerralla "visan" vinkumaan ja lähdin iltapäivällä ikkunaostoksille eli vaan katselemaan mitä olisi edullisesti, jos olisi rahaa. Olen jo aikapäiviä pyydystänyt kotimaista leffaa, nimeltä Pieta. Siinä piti olla mummin mussukka mukana, joten leffea piti nähdä. Kodin YkkösAnttilasta sattumoisin sen löysin ja ostin ihan kaksin kappalein "visallani". Toisen ostin itselleni ja toisen tuolle mussukalle. Kotiin päästyämme heti pistimme dvd:n päälle ja katselemaan elokuvaa. Jossain vaiheessa tuli tunne, että olen sen kyllä telkkarista nähnyt. Mitä enemmän katsoin, niin tunne tuli aidommaksi. Lopulta elokuvaa ei ollut jäljellä kuin muutama minuutti ja tuttuja kasvoja en ollut nähnyt. Mikä pettymys....näköjään kuvaukseen käytetty aika oli mennyt tuhkana tuuleen eli se pätkä oli ainakin leikattu elokuvan tekovaiheessa pois. Hah....harmitti, kun tuli ostettu elokuvat turhaan.

Hieman kyllä naurattikin, sillä muistui mieleeni nuoruusajan kokemus. Silloin lähdin parin luokkatoverini kanssa uimaan kaupunkiin Urheilutalon uimahallille ja samalla uteliaisuuttamme kolusimme muitakin saleja. Lentopallosalissa oli meneillään Vademecum-hammastahnamainoksen kuvaus. Meitä pyydettiin mukaan kuvaukseen. Iloissamme menimme "katsomoon". Saimme nauttia purkkaa ja limua ja huutaa hurraa huutoja  "urheilijoille". Mainoksessa oli meineillään jotkut kisat ja olimme katsomoa. Saimme siitä jonkinlaisen kuvauspalkkioinkin postin kautta. Odottelimme mainosta telkkariin esitettäväksi. Kun se viimein oli nähtävissä, niin mikä pettymys? Toisen ystäväni käsivartta näkyi hieman ja minua ja toista ystävääni ei näkynyt ollenkaan.  Vähän vastaava tapaus tämäkin, ettei kuvausavustajia näkynytkään elokuvassa. 

Suvussamme näyttää olevan näitä näkymättämiä tähtiä tai voihan se olla niinkin, että olisimme pilanneet koko näytökset.  Siksipä en varmaan ollut noteerannut tuohon leffaan, kun se jossain vaiheessa tuli telkkarista, kun ei siinä ollut tyttöä ollenkan. En ollut varmaan sillion edes tietoinen katselemani elokuvan nimestä, vaan tuijottelin mukamas jotain telkkarista tulevaa elokuvaa ja nimellä ei näyttänyt silloin olevan mitään merkitystä.

Savisudilta nappasin tämän sanahaasteen, joka on lähtöisin Lastun blogista. Tämä on sen verran hauska, että on ihan pakko jatkaa.

Haasteen säännöt:

1. ota lähellesi kirja tai lehti
2. sulje silmäsi
3. haparoi sanoja kohti
4. tökkää sormi tai kynä satunnaisen sivun satunnaisen sanan kohdalle
5. minne bongaamasi sana ajatuksesi vie?
6. kerro se blogissasi
7. haasta leikkiin mukaan niin monta kuin tahdot

Nappasin kirjahyllystäni, monen runokirjan lomasta, umpimähkään yhden kirjan. Kirja sattui olemaan Maaria Leinosen runokirja: "ja tähdet niin kirkkaat". Avasin kirjan summassa ja tökkäsin sormella satunnaistesti tällaiseen kohtaan:

"Yöstä tulit. Pimeästä. Ovi raollaan. Voit valita kumman puolen kynnystä sen suljet. Ennen kuin joku toinen sulkee sen edestäsi".

Oikeastaan tämän osuvammin ei voi tähän elämäntilanteeseen sattua. Elämässäni on aiemminkin ollut monia hetkiä, jolloin tuntuu, että matto vedetään kirjaimellisesti pois jalkojen alta. Kesän aikana olen taistellut huulisyöpää vastaan ja nyt on vielä maanantaihin asti odotusta, jolloin kuulen imusolmuketutkimuksen vastauksen ja onko syöpä lähettänyt etäpesäkkeitä.
Olen miettinyt monesti myös sitä, että miten asioihin voi suhtautua. Olen ehkä sitä tyyppiä, että esnin isku tulee vasten kasvoja, mutta muutaman päivän mietinnän jälkeen ajattelen, että voisko asiat olla vielä pahemmin? Aina se ovi on ollu raollaan, kun sen on vain huomannut. Näin nytkin ajattelen, että olenhan niin monessa "myrkyssä keitetty", että miksi en selviäisi taas tästäkin. Aina on ollut yksi ovi avoinna, kun olen sen vaan huomannut. Niinpä olen jaksanut iloita niin monista asioista tämänkin kesän aikana, vaikka pienoinen huoli painaakin terveydestä. Kaikki se aika, jonka olisin voinut käyttää pelkkään murehtimiseen, olisi mennyt hukkaan. Kuitenkaan ei koskaan voi tietää lopputulosta etukäteen ja siksi kannattaa pitää ovi aina raollaan.

Haastan mukaan tähän sanahaasteeseen kaikki lukijani, jotka eivät ole siihen vielä osallistuneet. Uskokaa tai älkää, mutta tämä on hauska.

Neiti Neulalta sain tänään haasteen. Olen ehkä samaiseen haasteeseen joskus aiemmin ottanut osaa, mutta eihän tämä toinen kertakaan varmaan pahaksi ole.

Haasteen säännöt:

1. Laita 5. linkkiä viiteen aikaisempaan blogipostaukseen. Niiden pitää liittyä seuraaviin teemoihin:

1. PERHE
2. YSTÄVYYS
3. RAKKAUS
4. MINÄ ITSE
5. MITÄ TAHANSA

Tässä minun aiheeseen liittyvä postaukseni:

1. MISTÄ ON PIENET POJA TEHTY?
2. JUHANNUS OLI MEILLÄ HERTTAINEN
3. HÄÄHUMUA
4. VÄRIÄ PINTAAN, NIIN PINTAKIN NÄYTTÄÄ NUOREMMALTA
5. METSÄKUKKIA POIMIN VAIN SULLE

2. Haasta 5 muuta bloggaaja tekemään sama. Yritä löytää ainakin 2 uutta tuttavuutta, joihin voit näin tutustua paremmin.

3. Lue bloggaukset ja jätä kommenteja halutessasi

Haastan seuraavat blogit:

1. Elämän makuinen elämä

2. Hetkiä ja ikuisuuksia

3. Anna-Reetan unelmat

4. Kikan blogi

5. Sinisiä hetkiä

Savisuti haastoi minut Teija-Tiinan aloittamalla haasteella kertomaan, millaiset taulut saavat minut lumoutumaan. Olen ehkä sen verran tavallisen taiteen ystävä, että kuvan pitää esittää jotain oikeaa kuvaa. Pidän paljon luontoaiheisista tauluista. Kuten tässä oman olohuoneeni seinällä olevasta isota taulusta, joka löytyi kirpputorilta ja taiteilijasta ei sen kummemmin ole tietoa eli taulussa lukee E. Harpman (tai E. Hardman, kun on tikkukirjaimilla kirjoitettu, niin ei voi olla ihan varma).



En tiedä mitä paikkaa tämä taulu kuvaa, mutta se on jotenkin rauhoittavan oloinen.

Lisäksi meillä on muutama muu luontoaiheinen taulu, mutta ne ovat vanhempia ja niissä myös samankaltainen tyyli. Itse en osaa maalata tällaisia luonnollisen näköisiä tauluja. Omat värini ovat vähän räväkämmät, vaikka olenkin luonteeltani sellainen pastellin ystävä. En myöskään osaa maalata öljyväreillä, vaan akryyli on mielestäni helpompaa ja aina voi sotata päälle, jos lopputulos ei miellytä. Itse maalailen lähinnä vain omaksi ilokseni.



Toki vanhat taiteen tekijät lumoavat ja enkelitaulut ovat hienoja. Monissa vanhoissa kirkoissa on mahtavia seinämaalauksia ja alttaritauluja, jotka kyllä enemmän lumoavat, kuin mitään sanomattoman näköiset alttaritaulut.

Haastan  Anni-Fannin  kertomaan millainen taulu lumoaa hänet?

Ps, Juhla-arvontaan aikaa 25.2.2008 ja osallistua voi täällä.

Tämän kauniin ja puhuttavan tekstiviestin sain kännykkääni ystävältäni Tupulta ja oli pakko laittaa se myös teidän ajateltavaksenne:

Uusi vuosi edessämme kuin avautuva kirja.
Emme tunne tarinaa, emme tunne juonta.
Vain lukemalla/kirjoittamalla sivu sivulta,
vain elämällä päivä päivältä tarina vie meitä mukanaan
kohti uusia seikkailuja ja tunnemyrskyjä,
yllätyksiin , iloihin ja haasteisiin, alati vaihtuviin
kuin itse elämäkin vie seikkailuihin,
joista emme tiedä edes itsekään olemmeko valmiita niihin,
mutta sitä ei koskaan tulla kysymäänkään meiltä,
on vain otettava vastaan ja yrittää olla.

Auringonkukkametsän blogista nappasin tämän äänestyksen ja käykää tekin äänestämässä omia suosikkejanne:

Sanoma Ihmiskunnalle -blogin Petja Jäppisellä on käytössään Keskustiedustelupalvelun resurssit, joten hän päätti laittaa pystyyn äänestyksen vuoden 2007 blogeista.

Äänestys on avoin kaikille. Sarjoja on kaikkiaan yhdeksän:

1. Vuoden ammattilaisblogi. Ammattilaisblogina voidaan pitää blogia, jonka ylläpito on viestinnän ammattilainen, tai blogin sisällön voidaan katsoa liittyvän jollakin tavoin blogin ylläpitäjän työhön.
2. Vuoden kulttuuriblogi on sisällöltään kulttuurielämään oleellisesti, mutta laajasti, liittyvä.
3. Vuoden paras ryhmäblogi on useamman henkilön yhteisblogi
4. Vuoden paras yritysblogi on tarkoittaa yrityksen saitilla olevaa ja sen toimintaan liittyvää blogia
5. Vuoden paras muotiblogi esittelee muotia, vaatteita tai yleisiä tyylikysymyksiä käsittelevää blogia.
6. Vuodan paras asiablogi. Tähän sarjaan kuuluvat asia- ja hyödyllisyyspainotteiset blogit.
7. Vuoden paras käsityöblogi. Tämä käsittää niin perinteiset käsityöblogit, kuin askartelun ja muut käsillä tekemisen harrasteblogit.
8. Vuoden paras sosiaalinen blogi. Tähän voitte äänestää mielestänne vuoden yhteisöllisintä, kommenttiystävällisintä tai muutoin mielestänne sosiaalisinta blogi.
9. sekä tietysti vuoden paras blogi.

Yhteystietonsa jättäneiden äänestäneiden kesken arvotaan kahden hengen leffalippupaketteja. Äänestys löytyy Keskustiedustelupalvelun sivuilta -tuolta. Äänestys loppuu 5.1.2007 ja tulokset julkaistaan viikkoa myöhemmin Sanoma Ihmiskunnalle -blogissa, Keskustiedustelupalvelun ja Doredo Intermedian sivuilla. Niiden äänestäneiden, jotka eivät halua tietoa muista kisoista, tiedot hävitetään arvonnan jälkeen.

Nappasin Hallattaren blogista tämän haasteen:



Minä nappasin kaksi kuvaa, kun meillä on läpitalon huoneisto, joten oli vaika valita kummalta puolelta nappaan. En viitsinyt ihan naapurin "nakkikastikkeita" kuvata, joten suuntasin hieman viistoon.



"Sinut, joka juuri tätä luet, on haastettu!
Ota kamera käteesi ja mene lähimmän ikkunan
luokse ja nappaa kuva!"

Sain Rebekkalta haasteen.

Tehtävänanto: Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

Vastaus (kuten kuvastakin näkyy): Minulla on tällä hetkellä päälläni pinkinlilahtava t-paita, jossa on kirjottuja kukkia samalla värillä ja somisteena siinä on helmiäishohtoisia helmiä. Ylläni on vaaleanpunaiset farkut ja jaloissa vaalenpunaiset urheilusukat. Äsken juuri heitin tuolin selustalle flleesetakin, joka on saman värinen kuin t-paitani. Sormukset ovat jossain lootassa, kun yleensä en niitä tule pitäneeksi arkitouhuissani. Kädessä on koristeellinen kultadupleekello ja Kalevalan talonsydän rannekoru. Silmälasini ovat viininpunertavat ja niiden sisäpuoli on vaalenpunainen. Alusvaatteet eivät kylläkään ole vaaleanpunaisia, vaan valkoisia. :)

Haastan edelleen: Jantan, MarLin, Tellu- Tellervon , Titin ja Meemun.

Marsu haastoi edelleen lukijansa tähän tilkkuhaasteeseen ja nappasin siitä kiinni. Täytyy kokeilla...jospa sitä jokusen tilkun saisi aikaisiksi. "Pienistä vesistä syntyy valtameriä".
Edit-täti lisää:
Tilkut toimitetaan pääsääntöisti Akalle, joka on ideoinut tämän haasteen. Lue lisää hänen blogistaan. Akalle informoidaan myös tehtyjen tilkkujen määrästä. Tämän tilkkujen yö-haasteen jälkeenkin siis tilkkuja otetaan vastaan eli keräys on jatkuja...lisää tietoa sieltä Akan blogista.

Syyskuussa järjestetään Tilkkujen yö ja siihen liittyen haastan kaikki blogini lukijat tekemään vaakatilkkuja/-tilkun.
Jokainen tilkku on lisänä peitoissa 
Aikaa on siis 22.9.2007 asti (toki niitä tilkkuja tarvitaan tämänkin jälkeen)
Tästä voit lukea lisää vaakatilkusta ja miten ja mihin niitä käytetään.



Mikäli et pääse Tilkkujen yöhön, voi tehdyt tilkut toimittaa jollekin Vaaka ry:ssä toimivalle henkilölle tai vaikka Marsulle, niin hän kyllä järjestän ne eteenpäin. Lisätietoja tästä Helsingin Tilkkujen yöstä löytyy Akan blogista.

P.S. jos tykkäät mieluummin virkata niin sekin sopii, virkkaat vain sopivasta langasta tuon 20 x 20 cm tilkun :-) Ei tehdä hyvää asiaa liian hankalaksi.

Sain Nasulta uuden yllärin. Olen aivan hämmilläni, että toinen Rokin' girl Blogger-tunnustus tulee jo toisena peräkkäisenä päivänä. Kiitos Nasulle tästä huomion osoituksesta. Sain toisen jaetuista napeista, perusteluna:
...toinen menee Tarjuskalle blogi ystävälle jonka kanssa vaihdetaan sana pari silloin tällöin.



Tällä kertaa en jaa lisää näitä Rokin' Girl Bloggerin tunnustuksia, mutta ottakoon ken haluaa lukijoistani. Kaikki olette tunnustuksen arvoisia.

Laitetaan hyvä vielä kiertämään. Seuralehdessä on kilpailu, jossa haetaan sankareita:

Anna hyvän teon näkyä - anna sankarisi ilmi. Onko kohdallesi osunut hyvä teko? Odottamaton auttaja, pyyteetön hyväntekijä, ihminen, joka on enemmän kuin laulun arvoinen? Kerro sankaritarinasi täällä. Valitsemme puhuttelevimmat teot ja koskettavimmat tarinat, joista kirjoitamme artikkelisarjan Seuraan.
Ystäväni on kirjoittanut oman ehdotuksensa, jossa ehdottaa sankariksi Heikkiä. Yhdyn täydestä sydämestä samaan ehdotukseen. Nämä henkilöt tekevät pyytteettömästi arvokasta työtä, johon heittäytyvät koko sydämellään. Kirurgiryhmä on laulun arvoinen.

Tässä ystäväni perustelut:
Heikki kirurgiryhmä KIRURGINEN SAIRAALA
Minulle tehtiin maksan elinsiirto kymmenen vuotta sitten ja sain siten jatkoajan elämälleni.Olen kiitollinen kaikille kirugisen sairaalan elinsiirrosta vastaaville elämästäni kuten Heikki ja Krister ym

Annatko sinäkin äänesi Heikille ja kirurgiryhmälle. Häntä voit käydä äänestämässä täällä. Ehdotus on tällä hetkellä 3.sijalla. Kiitos äänistänne!


"Me ollaan sankareita kaikki, kun oikein silmiin katsotaan. Me ollaan sankareita elämän....ihan jokainen."

Moneen päivään ei ole tullut kovinkaan pajon kommentoitua ja surffattua toisen blogeissa. Tasalubongauksia ja arpajaisia on tullut tahattomasti missattua. Tänään Jaana kävi vihjaamassa omasta leikkimielisestä valokuvauskilpailustaan, johon ehtii vielä osallistua ja kuvia voi käydä myös äänestämässä sivustolla. Laitoin itse vaatimattomat 13 kuvaa näytille. On meinaan vaikea valita, kun ylärajaa ei ole esitetty. Käykäähän katsomassa sivustolle ilmestyneitä valokuvia ja antakaa äänenne mieleisillenne kuville. Kilapilu on toistaiseksi vielä avoin, joten hopi-hopi....



Tässä yksi kuvista, jolla osallistuin mukaan...

Sain ystävältä sähköpostiviestin, jossa hän kehoitti minua laittamaan nimeni adressiin ja koska pidin asiaa tärkeänä niin toivon, että sinäkin käyt allekirjoittamassa tuon adressin.

 

Hollannissa hyväksytty pedofiilipuolue!

Hollannissa innovatiiviset sedät ovat perustaneet pedofiili- puolueen, joka ajaa mm. lapsipornon sallimista ja lapsen ja aikuisen välisen sallivan seksi-iän poistamista. Puolue on nyt hyväksytty virallisesti.

 Netistä löytyy adressi, jossa vaaditaan Suomesta painostusta tässä  asiassa. Adressi luovutetaan oikeusministeri Leena Luhtaselle Tampereella 20-22.09.2006 pidettävässä EU:n Oikeus- ja Sisäministerien epävirallisessa kokouksessa. Nimiä adressissa on jo yli 12000, mutta niitä TÄYTYISI SAADA VIELÄ PALJON LISÄÄ.

Hyvät Aikuiset, käykääpä oheisen linkin kautta laittamassa oma nimenne adressiin, jos haluatte ilmaista vastustavanne mm. lapsipornoa ja lapsi-aikuisseksiä: