Eilen oli verrattain kaunis, keväinen päivä, joten päätimme lähteä iltapäivällä hieman kävelylle. Kävelimme talomme lähettyvillä olevan viljelypalstan läpi ja kävelytietä pellon laitaa. Matkalla tuli vastaan monen moisia eläimiä. Ensimmäinen otos on kuitenkin aamupäivän kirppisreissulta, kun Citypulukin oli huomannut lämpöisen ilman ja paahdatteli auringossa parkkihallissa erään auton katolla. Pakko sitäkin oli filmata.



Aina ei näin hyvin mene pulullakaan. Viime viikolla juuri näin siinä paikassa, jossa aiemmin olen nähnyt rottia ja kauraryyniä....kynityn pulun. Mitä lienee pululle käyneet, mutta sulkasato oli siinä rinteessä.



Ensikohtaaminen viljelypalstalla oli komeaan fasaanikukkoon ja arkisemman väriseen fasaanikanaan. Jotain houkuttavaa näyttää viljelypalstalta löytyvän ja sitten joku ihmettelee, että varkaita on taas käynyt.



Jokseenkin saman aikaisesti näkyi erään palstan kupeessa iso rusakko apajalla. Meidät huomattuaan se lähti loikkaamaan, mutta ei pitkälle. Kulman takana se jo pysähtyi jatkamaan pututustaan ja näin saimme siitä kuviakin. Hyviä apajia näyttää olevan pellon pientareella palstalla.



Souda, souda sinisorsa. Kaksi kaunista sorsaa uiskenteli palstan kupeessa olevan puron rantamilla. Nekään eivät tykänneet kuvaamisesta, vaan pyrähtivät lentoon. Vikkelästi kävelin palstan toiseen päähän sillalle, josta arvelin ne jonkin ajan päästä tavoittavan. Mies ei kuitenkaan uskonut, että ne sinne asti tulisivat. Sanoi, että kyllä tullee ja sillalta jo näinkin parin tulevan minua vastaan. Sieltä sainkin paremmin kuvattua lintuja.



Välillä piti hieman rantautua ja sitten oli taas hyvä jatkaa matkaa. Aika kaunis tämä urospuolinen sorsa onkin.



Pellon laitamalla on puustoa, jossa tuntui käyvän kova kuhina. Siinähän on linnuille hyvät apajat viljelypalstan lähettyvillä. Mikäs sitä on ollessa, kun kesällä herukkapensaat ja mansikat alkavat punertua. Einestä on lähellä. Tämä rastas näytti vahtaavan viereisessä männyssä sijaitsevaa pesäänsä.



Västäräkistä vähäisen....eli kesä on jo aika liki. Nämä pikkuiset linnut olivat sen verran kaukana, ettei ihan tarkkaa kuvaa saanut kameralla. Jotain herkkua puistoalueen nurmiolta näytti kuitenkin löytyvän.

Vaikka stadissa asutaankin, niin on täällä luontoa ihan kotitalon nurkilla.