Viikonloppuna mökillä oli tarkoitus tehdä syystoimia. Nyt on taas se aika, jolloin mökki jää pikkuhiljaa talvilepoon...ehkä sinne voi piipahtaa sitten joku kerta, mutta pääsääntöisesti palaamme sitten keväällä pääsiäisen maissa. Lauantaina aamusella ajattelimme aamukahvin jälkeen ahertaa haravien kanssa tonttia pudonneista lehdistä. Kuinkas sitten kävikään....vettä satoi taivaan täydeltä ja niin piti ottaa suunnitelma kaksi käyttöön.

sataa, sataa ropisee...

Matkasimme kirkolle 30 km matkan, jossa kävimme (missäs muualla tietenkään, kuin...) kirppiksellä. Sieltä ostin kolmet eri kokoiset ja mittaiset kierrepuikot, sillä niillähän on nykyään käyttöä. Paikallisesta Tokmannin liikkeestä ostin naapurin emännälle tarkoitetun irtopohjaisen kakkuvuoan syntymäpäivälahjaksi. Käytiin visiitillä miehen kaverin luona ja sitten suunta mökille. Tosin tuo vesisadekin oli jo laantunut ja aurinko paisteli kauniisti jälleen, joten haravointi todellakin odotti. Poikkesimme viemässä tuon "synttärilahjan" naapuriin, jolloin selvisi, että emäntä oli juuri edellisenä päivänä ostanut aivan samanlaisen kakkuvuoan (siitä meinaan oli ollut jo vuoden verran puhetta). Minkäs sille sitten teit. Sanoin ettei vuokaa tarvitse ottaa ja sille varmaan käyttöä löytyy joko itselläni tai tyttärellä. Lupasin sitten ostaa tilalle kuivakakkuvuoan. Mulla voi olla käyttöä useammallekin irtopohjavuoalle, mutta joku ei tarvitse kuin yhden ainoan.
Mies lähti naapurin kanssa laskemaan verkkoja ja minä se jäin haravoimaan niitä lehtiä. Työ tuntui äärimmäisen raskaalta ja selkä kun ei tykkää oikein näistä (kielletyistä) kiertoliikkeistä. Tuntui tosi turhauttavalta haravoida...juuri kun oli saanut yhden kulman haravoitua, niin reipas tuulenpuuska ja piha oli jälleen lehtiä tulvillaan. Kalamiehetkin saapuivat ja mies kuskasi läjiäni kompostiin. Vihdoin oli pakko luovuttaa.

taas lehdet putoo....

Tässä on vielä sitä osaa, jota emme ehtineet haravoimaan. Pihapiiri näytti kyllä kauttaaltaan tällaiselta. Takaosassa tonttia on monta haapaa sekä koivua. Lehtiä on edelleen puissa pilvin pimein ja ne kaikki kyllä todennäköisesti tippuu sieltä syksyn mittaan pihamaalle....huh-huh-huijakkaa.


Pihamaa haravoinnin yhteydessä


Tältä pihapiiri näytti seuraavana aamuna


Jos metsään haluat mennä nyt....

Sieniä näyttää kasvavan sateen jäljiltä pitkin pihapiiriä. Tosin näyttää kyllä olevan mitä todennäköisemmin syömättömäksi kelpaamattomia sieniä. Olisiko sitä valkoista kärpässientä taustalla tai ei ainakaan mitään, mikä houkuttaa keräämään. Tontilla on aika paljon sallalikkoa ja siten sinne kai noita sieniä tulee. Kiva astua pihanurmella johonkin liukkaaseen tahmeaan sienikasaan, yök.

Mikäs sieni se tämä on? Joskus on voinut olla vaikka varvassientä....

Tällainen sieni...ei kun vanha varvastossu kasvoi tontillamme maantien kupeessa. Lieneekö jäänyt sinne mullan alle vai onko se vanhaa "kompostia". Nyt tämä luonnonoikku sai paikan mustasta jätesäkistä. Pikkuhiljaa bongailen kaikennäköistä ja sitä mukaa sitten ne joutuvat sinne minne ne alunpein olisi pitänyt kuulua. Ikää tuolla varvastossulla on arvioni mukaan n. 20-30 vuotta.

Pihapiiri tuli haravoitua, lukuun ottamatta niitä lisää tippuneita lehtiä. Väliajalla neuloin pääkallolapasta, saunottiin, syötiin ja kahviteltiin. Lisäksi piti omena-, kirsikkapuut sekä kultasadapensas suojata jyrsijöiltä verkoilla ja oksasuojilla. Lisäksi korjasimme pihakeinun sekä muut pihakalusteet talvisäilöön. Pihapiirin pikkuotukset sekä patsaat menivät jäähylle varastoon, ettei pakkanen niitä turmele. Vielä riittää ainakin yhdeksi viikonlopuksi hommia mökillä. Pitänee miettiä miten jemmaisi puutarhatuolien päälliset, jotta ei hiirulaiset tee pesäänsä niihin tänä vuonna. Viime keväänä meni yksi päällisistä tunkiolle. Tällainen viikonloppu tällä kertaa ja lämpöasteita oli ulkosalla eilen alle 7 astetta. Pakko se vaan on hyväksyä, että syksy tulee ja talvi sen perään. Ei sille mitään mahda.