Eilen juhlistin syntymäpäivääni ja tein pari kakkua yllätysvieraiden varalle. Ei ollut kummemmin tarkoitus juhlia, vaan jotain kuitenkin täytyy olla tarjolla, jos vieraita ilmaantuisi. Tällä kertaa päätin kokeilla Charlotte Russea ja tekaista siitä oman versioni, jonka täyte on appelsiinin makuinen.

Ensin paistoin uunissa kääretortun.

KÄÄRETORTTU

4 munaa

1½ d sokeria

1 tl leivinjauhetta

1 dl vehnäjauhoja

3/4 dl perunajauhoja

Paistetaan uunissa 225 asteessa/ 6-8 minuuttia.

Kääretortun väliin levitin kesällä tekemääni hilloa, joka on tehty kesäkurpitsoista ja appelsiinista..... on muuten äärettömän hyvää. Viipaloin kääretortun n. 2-3 cm viipaleisiin. Vuorasin kulhon tuorekelmulla. Asettelin kääretorttuviipaleet kulhon reunoille tiiviisti rinnatusten riveihin.

CHARLOTTE RUSSEN TÄYTE:

200g appelsiinituorejuustoa (tai maustamatonta tuorejuustoa + raastettua appelsiinin kuorta)

1 dl appelsiinimehua

1dl sokeria

2 munaa

6 liivatetta

2, 5 dl Flora Vanillaa

Vaahdota munat ja sokeri vaahdoksi. Laita liivatteet likoamaan n. 5 minuutiksi. Vatkaa Flora Vanilla vaahdoksi.Lisää tuorejuuston joukoon yhdistetyt vaahdot ja  lisää puristetut, mehussa tai vedessä kiehautetut liivatteet ohuena nauhana, sekoittaen seoken joukkoon. Kaada seos kulhoon vuorattujen kääretorttuviipaleiden keskelle ja laita kulho jääkaapiin hyytymään, seuraavaan päivään asti.

Tässä siis perinteinen Charlotte Russe, vaan itse halusin kuorruttaa sen kermalla. Eihän siitä järin hienon näköinen tullut, kun kiireissäni mietin miten sen voisi koristella. Ehkä marsipaanikuorrutus olisi ollut kivemman näköinen eli olisi ollut vähän prinsessakakun näköinen. Nyt sai kelvata tämä kermapäällys sokereinen ja kakkuun tuli koristeeksi pinnalle säilykemandariinien lohkoja ja pinnalle hyytelösokerikuorrutus.

'

Pian kakku sitten muutti muotoaan, kun vieraat saapuivat kahvipöytään. Varsinainen yllätyskakku, jonka sisusta on paha mennä arvailemaan, ennen kuin on päässyt kakkulapiolla käsiksi kakkuun.

Tässä vaiheessa kakkukaan ei enää näytä kovin siistiltä, kun siitä on jo puolet huvennut parempiin suihin. Tältä leikattu kakku kuitenkin näyttää täytteineen, sisältäpäin katsottuna. Loppujen lopuksi, kiitosta tuli kakun raikkaasta mausta. Kannatti kokeilla. Tykkäsin itsekin. Tänään vein vielä loppupalan taidekerhoon ja kolmistaan söimme loppukakun, kahden ystäväni kanssa. Olisi sitä lisääkin kelvannut, vaan kun ei enää ollut.

Olisi harmittanut, jos olisi pitänyt heittää liika täyte pois, joten tein vielä lisäksi lopputäytteestä keksimurupohjaisen matalan hyytelötortun.

Tänään sitten nautimme melkein kokonaan mieheni kanssa, tämän ylijäämäkakun. Onneksi en heittänyt lopputäytteitä menemään. Maistui tämäkin tosi hyvälle.