Aamutuimaan olin jo kameran kanssa ulkona napsimassa pakkaskuvia. Syksyn ensimmäinen näkemäni pakkasaamu, joten oli into lähteä kuvaamaan ulos luontoon.
Lähitienoon puiston nurmikenttä oli aamuhuurusta valkoisena ja pien pakkasen tuntu nipisti sormenpäitä. Hyvä hetki kaivaa hansikkaat kesäsäilöstä.
Kaunis ilma houkutteli vanhan kartanon pihapiiriin. Aurinko kurkisteli mukavasti vanhan riihen kulmasta.
Tintti oli levähtänyt pihamaallamme, ruusupuun oksalle syömään ruusunmarjoja. Siinä sitä oli noikittavaa pikkulinnulle. Näytti ruusunmarjatkin tekevän kauppansa. Näköjään sieltä sisältä syötävää nokkivat.
Kauniita, pakkasen puremia pihlajanmarjoja oli runsain mitoin pihlajapuissa ja maa valkoisena.
Kauniisti huurtuneita ruusunlehtiä pakkasaamussa.
Monen värisiä,, luonnon pakastamia ruusunmarjojakin roikkui vielä ruusupensaissa.
Kauniita fuksiinin punaisia ruusunkukkia, joita pakkanet oli jo päässyt hieman jäädyttämään.
Eipä jalkapalloareenakaan taida juuri nyt houkuta pelaajia kentälle.
Kyllähän tästä vielä ihan kaunis ja aurinkoinen syyspäivä kehittyy, kun vähän pidemmälle päivää päästään. Tosi historiallista, että olen muuten tähän aikaan aamusta hereillä. Kyllähän se on niin, että aikainen lintu madon nappaa. Jos olisin herännyt kuten normaalisti, niin olisin jäänyt ilman tuota pinkkiä Metro-lehteä sekä näitä pakkasaamun luontokuvia.
|
|
Mutta hanskoja kaipaa, kun huurretta tulee.
Mardemoomika, Inkataika ja Savisuti: Kohta silmät lurpsahtaa kiinni, joten palaan tuohon haasteeseen huomenna, kunhan herään. Siihen asti malttakaa odotella.
Savisuti: Itsekin ihmettelen, että sain itseni pystyyn tuohon aikaan aamulla, mutta en voinut olla hakematta sitä pinkkiä metro-lehteä. :)) Kaikkea se värihulluus teettää. :)
Sinun aamun näkymäsi ovat kauniin kuulakkaat ja kirpeät.