Tänään päätimme päivällä tehdä pienen kävelyretken auringokukkapellolle. Tänäkin vuonna on Helsingin kaupunki istuttanut tietyille pelloille auringonkukkia ja herneitä. Suuntasimme matkamme kohti taajaman peltoaluetta, jossa auringonkukkia olisi. Kannatti ottaa pieni puukko mukaan, jotta paksut varret sai napsaistua poikki.
Vielä oli paljon auringonkukkia poimimatta. vaikka osa kukista olikin jo hieman lakastumaan päin. Tänä vuonna ne eivät näyttäneet niin isoilta kuin aiemmin. Liekö syynä lämmin kesä ja vedenpuute. Kauniita ja aurinkoisia ne kuitenkin olivat ja sylillisen verran minä niitä kannoin kotiin aurinkoa tuomaan.
Ovat ne niin kauniita ja iloisen värisiä.
Yksi ruiskaunokkikin oli eksynyt viljapellon keskelle. Siitä on aikaa, kun viimeksi olen nähnyt kaupungissa ruiskaunokkeja pellolla. Tämäkin oli ainokainen lajissaan, jonka näin.
Jatkoimme kävelymatkaa puron vartta pitkin, jossa oli sorsia uiskentelemassa.
Yksi sinisorsa oli rantautunut kiven päälle kuivattelemaan itseään. Purossa oli paljon sorsia uimassa.
Ihailin kauniin värisiä vahteran lehtiä. Kylläpä nekin tuovat omaa väriään tähän ankeaan syksyyn. Loppujen lopuksi syksykin on ihan kaunista.
Kotitalon nurkalla, päiväkodin pihamaalla, kasvoi aivan ihana vahtera. Sen lehdet olivat suurelta osin purppuran punaisia. Kerrassaan kaunis. Tulipa kuvattua paljon syksyn värejä.
|
|
Aurinkoista sunnuntaita ja hyvää syksyä!
Hyvää sunnuntaita sinulle!
Upea tuo ruskavaahtera. Kyllä syksy tosian voi olla kaunis!
Meilläpäin ei juurikaan voi ruskasta puhua, tasaisen kellanruskeaa kaikki ja koivuista on paljon jo irtoillut lehtiä. Mutta herkkutatteja on sentään kasvanut ja niitä tässä kuivatellut.
Hyvää syksyä sinulle!!!