Monen moista kervätpuuhaa on luontoon heräävillä eläinkunnan jäsenilläkin. Tässä kameran kanssa kierrellessä nähtyjä.

Kevään tullessa odotellaan myös mökkimaisemiin pesiyviä lintuja, lukuun ottamatta rastaita. Sinitiainen teki tänä vuonna pesänsä pihakoivuun  ja kameran kanssa sen pesimispuuhia seurailin.



Koivun oksan korkealle, teki sinitiainen pesän.



Sinitintti kurkistaa pesästään, onko lentoreitti vapaa.



Valmiina, paikoillanne...hep...



Näin hienosti sitä osataan lentää ja haetaan sapuskaa pesään pienille poikasille...



Nyt on evästä jälleen nokassa ja se kiikutetaan pesään pikkuisille ja taas lähdetään ruoan hakureissuun. Sitä se näyttää olevan pikkulinnun työ....aamusta iltaan.

Tiedätkös mitä mä näin...mä näin pelottavan näköisen Sarvijaakon. Sellaista ei ole ennen tullut vastaan, enkä ole edes sellaisia tiennyt olevankaan. Kaiken laisista häntä-Heikeistä sitä kuulee, mutta Sarvijaakkoja on harvemmassa.



Tämä otus se lekotteli terassin kaiteella ottamassa kevätaurinkoa. Siinä se kieputteli pitkiä sarviaain ja taittoin niitä välillä kaksin kerroin. Aika häijyn näköinen se on kasvoiltaan ja jos tuollainen pääsisi yllättäen puraisemaan, niin taitaisi tulla aikamoinen huuto.



Aikamoisen pitkät nuo tuntosarvet ja jännän juovikkaat. Joku kumma tuossa tekomuraatin oksassa houkutti. Näyttipä kapuavan sen oksille ja nuuski ja ihmetteli kangaskukkaa.



Tässä ehkä hieman selvemmin näkyy nuo pitkät tuntosarvet. Aikansa terassia mittailtuaan se pyrähti lentoon. Onneksi ei pitänyt mitään kiirettä, jotta sain rauhassa kuvata sitä, mutta pidin silti turvallisen tuntuisen välimatkan tuohon otukseen.

Käväistiin vielä mieheni lapsuuden kodissa ja talon isännän kanssa käytiin katsomassa lähijärvessä olevia kummajaisia.



Tässä on Lokin munia, jotka oli suoraan pikku oksilla ja roskilla vuoratun rantakiven päällä. Tuostahan voi kuka tahansa petolintu ne napata.



Kurjen munia harvoin varmaan pääsee näkemään. Kurki oli muninut munansa rantakaislikkoon, kaislakasan päälle. Toivottavasti nämä munta rantaveden päällä pysyy, sillä itsekin pääsimme tiheän kaislikon läpi suoraan pesimispaikan läheisyyteen. Onneksi kurki ei itse ollut kotosalla. Siinä ne munat rantakaislikossa möllöttivät aivan näkösällä.

Aivan vieressä melkein oli härkälinnun pesäpaikka. Tosin siellä ei näkynyt munia, vaan pelkkä kasa roskaa. Härkälintu on kuulemani mukaan, tämän viikon luontolintu. Enpä ehkä ole sellaista lintuakaan koskaan nähnyt. Sillä on kuulema kovin ruma ja karhea ääni.



Onkohan tämä pesä valepesä, vai onko lintu niin hyvin piilottanut munansa tuon roskakasan väliin?

Aika kummajaisen näköisiä herukkapensaita meillä oli tänä keväänä mökillä. Niihin oli taas joku tuholainen pesiytynyt. Tällaiselta nämä herukkapensaan lehdet näyttivät ja yksi mustaherukkapensas oli melkein kauttaaltaan tämän näköinen.



Aikaisemmista vuosista olen sen todennut, että lehdet lopulta käpristyvät oudosti kasaan ja niissä viottuneissa lehdissä on ihan kuin jotain harsoa ja runsaasti isoja muurahaisia. Yritin leikata jopa isoja oksiakin pois pensaasta ja yksittäisiä lehtivarsia ja lehtiä. Onkohan koko pensas mennyttä, marjoineen päivineen vai voikohan sen sadon vielä pelastaa esim. mäntysopa- tai toluruiskutuksella ja mikä vihulainen noihin pensaisiin on iskenyt? Onneksi niissä vaelteli myös leppiksiä, joilla oli myös muuta puuhaa siinä sivussa.



K-18!!!



Yksi vihertävä siipirikkokin näytti lentävän kukasta kukkaan. Joku on napannut ehkä siivestä palasen, mutta ei näyttänyt tahtia haittavan. Näin myös kevään ensimmisen auroraperhosen, mutta eihän minulla teitenkään silloin ollut kameraa käsissäni ja sitä olisi ollut taas melko mahdoton kuvat....vauhti oli aika moinen.

Taas lintuset ilmassa leikkiä lyö....kevät virsiä viidakko kaikaa....



....västäräkistä vähäisen....



...mutta pääskysestä ei enää päivääkään kesään. Nyt kai se sitten on virallisesti avattu, tuo kesäkausi. Pääskyset ovat palanneet. Tosin omassa pihapiirissämme ei niinkään niitä näy, mitä naapuristosta piipahtavat. Meillä kun ei ole niin isoa ja laajaa pihapiiriä lentämiseen, vaikka naposteltavaa ilmassa varmaan olisi yllin, kyllin.



On laulu rauennut, on soitto tauonnut....Laulurastaan keväinen lento on päättynyt lyhyeen. Tämä raato oli tiellä, mökkipihapiirin välittömässä läheisyydessä, saapuessamme perjantaina mökille. Liikenteessä, on monta vaaraa aina eessä.

Tällaista elämää tällä kertaa.