Naapurilähiön ostarin purkutyöt alkoivat muutama päivä sitten. Ilta-Sanomat uutisoivat yhdessä Vartti-lehden kanssa purettavasta kiinteistöstä, jonka purkutyöt aloitettiin torstaina.

Ostarinhelmikin blogissaan uutisoi samasta aiheesta ja siellä on ihana kuva kyseisetä kiinteistöstä vielä vanhaan hyvään aikaan eli silloin kun vielä oli toimintaa. Googlettamallakin löytyy vielä kaikkea tästä kiinteistöstä.

Itse satuimme paikalle torstaina illalla ja ihmettelin näkyä. Muistan, kuinka 60-luvun loppupuolella vierailin luokkatoverini kotona silloin kohonneessa lähiössä, joka oli rakennettu 1967 ja ostari rakennettiin Pukinmäkeen 1968. Ensimmäin k-kauppa oli nimeltään Matin valinta ja se toimi pitkään kauppakeskuksessa. Ohessa toimi aikoinaan myös HOK, joskus vielä 70-80-lukujen vaihteessa. Sittemmin siinä on ollut useita kauppiaita ja kiinteistössä on ollut ravintoloita, kukkakauppaa, kirpparia, eläintarvikekauppaa, rauta-kauppaa, kampaamoa, valokuvausliikettä, postia ym. Sekä purkutuomiota odotellessa on kiinteistössä ollut myös muutamia antiikkiliikkeitä ja muun vanhan tavaran kauppiaita. Jonkin aikaa se on ollut tyhjillään.



Tässä vielä kokonaisena muutama kuukausi sitten.



Tältä samainen liikekiinteistö näytti perjantai-illalla, kun lähdimme ihan varta vasten kuvaamaan purkutöiden näkyä. Kauhakuormaajaa näkyy hieman takapihalla. Löysin netistä artikkelin, jossa kerrottiin kiinteistön purkuvaiheen suunnittelusta ja siellä kerrottiin, että uusi liikekiinteistö rakennetaan vaiheittain niin, että ruokakauppa pystyy toimimaan kiinteistössä kaiken aikaa. Tämähän ei näyttänyt oikeasti toteutuvan, sillä kaikki kiinteistön liiketoiminta loppui jo ennen vuoden vaihdetta ja samalla siis myös ruokakauppa, jossa oli lähiön kaupoista ainoana perinteinen lihatiski ja pullatiski, nyt saa vain pakattua lihaa.

Kaavamuutoksessa tontista tuli asunto- ja liiketontti, joten ostarin paikalle aletaan maaliskuun lopulla rakentaa 4 -7-kerroksista, seniori-ikäisille suunnattua asuintaloa. Asunto Oy Helsingin Vapaaherran arvioidaan valmistuvan joulukuussa 2009.




Vuosien varrella kasvaneen lähiön palvelut pikkuhiljaa hiipuvat. Ennen oli posti, nyt on postin palvelut ovat siirretty R-kioskiin tien toisella puolen olevaan kiinteistöön. Olipa joskus muuten Puksussa Elanto ja jopa Aleksi13 kenkäkauppakin, joka aika ihme kuitenkin. Ne olivat vastakkaisessa kiinteistössä, kuin ostari. Viime vuonna siirtyi terveyskeskuspalvelutkin Puskusta Malmille ja alueelle jäi vain hammashoitola. Kaupoista on enää jäljellä  Alepa ja Siwa sekä Apteekki. Muutama ravitsemusliikekin on vielä, sekä jokunen kampaamo alueella. Yleensä kai asukkaat käyvätkin kaupoissa autoilla Malmilla tai isommissa liikekeskuksissa. Alueella on kuitenkin vanhustentalo, jossa asukit joutuvat monia asioita hoitamaan siten Malmilla, kuten terveyttäänkin.  Toisen vanhustentalon asukkaat saivat lähteä huonokuntoisen rakennuksen tieltä muualle, jos eivät sitä ennen sattuneet "luonnollisesti" poistumaan,



Siinä meni myös jonkun paikallisen kantakapakkakin. Paratiisissa ei ole enää Aatamia, eikä Eevaakaan, vaan pelkkä ovi ulkoilmaan. Ovesta pääsee enää suoraan rojukasan keskelle takapihalle. Tuota kuvaa katsellessani kotosalla huomasin.... (minä ikuinen kirrättäjä), että tuossapa olisi hyvät markiisit mökille saunan ikkunan eteen ja suojaisivat mukavasti terassiakin, harmistus, jos menevät kaatopaikalle. Lisäksi tuota matallista kaidettakin katosin "sillä silmällä". Paljonkohan noistakin jätteistä olisi voinut kierrättää?

Tuli mieleeni näistä purkuhommista laulu: " Kotiseutuni oi, sulle kauneimmat lauluni soi. Sun maitas, laaksojas, unohtaa en voi..." Niinpä, moni maisema on muuttunut niiltä ajoin, kun nuorena perheenä muutimme aikoinaan tuohon lähiöön ja elimme siellä 20 vuotta perheeni kanssa. Eihän se "Puksu" asukasluvultaankaan ihan pieni lähiö ole ja palvelut sen kun vähenee.

Jotain vanhaa silti oli jäänyt jäljelle, joita kuvasin saman reissun varrella.



Muinoin näillä main sijaitsi omakotitaloasutusta ja vanhan väistyessä kyseinen kiinteistö oli jättänyt muistoksi ihanan vanhan maakellarin, jota tässä kuvassa ei kovin näy. Silloin kun päättää mennä kuvaamaan jotain, niin onhan se tietty, että kaikki kansa on samaan aikaan liikkeellä ja ruuhkaa näytti olevan pienessä kylässä kuin Mannerheimintiellä konsanaan, joten piti kuikuilla paikoissa, joista ei olisi jäänyt auton alle.



Tuota kiviaitaa olen monesti ihaillut ja noita portin pylväitä. Ne ovat kauniita ja luonnon materiaalista kasattuja.



Aitaus on aika pitkä ja ihanaa, että jotain vanhaa on saanut jäädä, vaikka uutta tehdään koko ajan lisää.